Perhos- ja pölyttäjäkato

Perhospuutarhuri

Perhos- ja pölyttäjäkato

Mitä Suomen päiväperhoslajistossa tapahtuu? 

Vuonna 2010 tehdyssä uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin uhanalaisiksi 24 päiväperhoslajia ja  silmälläpidettäviksi 20 lajia. 2 lajeista on äärimmäisen uhanalaisia, 12 erittäin uhanalaisia ja 10 vaarantuneita. Edelliseen, vuonna 2000 tehtyyn arviointiin nähden tilanne on huonontunut. Suomen Perhostutkijain Seura seuraa yhdessä ympäristöhallinnon kanssa perhosten kantoja ja levinneisyyttä.

Suuri osa perhoslajiston muutoksista liittyy elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Perinteisen  maatalouden luomat niityt ja muut avoimet ympäristöt ovat vähentyneet tuotantotapojen tehostumisen ja rakentamisen myötä niukentaen niitty- ja paahdeympäristön lajeja. Ojitus on vähentänyt erityisesti painotukseltaan pohjoisia suolajeja. Kun luonnontilaiset esiintymisalueet pirstoutuvat yhtä pienemmiksi, populaatiot heikkenevät.

Myös ilmaston lämpeneminen muuttaa perhoslajistoa. Suomeen on tullut uusia lajeja ja eteläiset lajit ovat levittäytyneet kohti pohjoista. Yhä useampi laji kykenee talvehtimaan tai kasvattamaan useampia sukupolvia kesässä. Pohjoispainotteiset lajit vetäytyvät yhä pohjoisemmaksi, ja ilmaston lämmetessä niille sopivat olosuhteet kiipeävät yhä ylemmäksi tuntureille. Päiväperhoset ovatkin oivia ilmaston- ja ympäristönmuutoksen mittareita.

Uusia korvaavia elinympäristöjä on syntynyt tienpientareille erityisesti niittylajeille ja metsätalous on luonut reunaympäristöjen lajeille sopivia elinalueita. Paahde- ja ketolajeille on syntynyt uusia elinympäristöjä ratapenkereille, tienleikkauksiin ja käytöstä poistuneisiin sorakuoppiin. Pihojen, puistojen ja muiden kulttuuriympäristöjen lajeihin ja niiden määrään voimme vaikuttaa kasvivalinnoilla ja rakentamisella. Vaeltajaperhosten määrään vaikuttavat tosin erityisesti kesän suotuisuus ja elinolot niiden lisääntymismaissa.

Mitä pölyttäjille on tapahtunut?

Tarhattujen mehiläisten ja luonnonvaraisten mesipistiäisten määrä on vähentynyt suuresti Euroopassa viimeisten vuosikymmenten aikana. Hyönteiskadot johtuvat mm. runsaskukkaisten alueiden häviämisestä (erityisesti niityt),  tuholaisista ja sairauksista sekä maatalouskemikaalien liikakäytöstä. Maaseudulla pistiäisten pesäpaikkoina toimineet puiset rakennukset ja aidat ovat vähentyneet, samoin  pihaympäristöjen lahopuut; pidämme pihamme liian siisteinä.  Avointen ympäristöjen mesipistiäisiin on vaikuttanut myös jokien patoaminen, koska silloin monien lajien tärkeitä pesintäpaikkoja olevat suistoalueet ja hiekkatörmät häviävät.

Perhoskasvit

i kaikki white

Haluatko houkutella perhosia  ja muita pölyttäjiä pihaasi? Tahdotko luoda pihastasi  keitaan, jossa linnutkin viihtyvät? Toivoisitko, että puutarhassasi  tuholaiset pysyvät kurissa luonnon omin keinoin; lintujen tai hyötyhyönteisten avulla? Pystyt auttamaan  perhosia ja mesipistiäisiä istuttamalla kasveja, jotka tarjoavat mettä ja siitepölyä niille ravinnoksi, sekä lintuja valitsemalla kasveja jotka tuottavat marjoja tai siemeniä. Valitsemalla puulajeiksi petopunkkien isäntäkasveja saat hyötyeliöitä pihaasi, ja valikoimalla mieluisia kukkia  kukkakärpäsille tulee puutarhaasi niiden kirvoja syöviä toukkia. Linnut kiittävät mieluisasta puutarhasta syömällä kirvoja ja muita tuholaisia. Istuttamalla pölyttäjiä houkuttelevia kasveja ne pölyttävät samalla marja- ja hedelmätarhasi  lisäten satoa. Voit auttaa myös perhosia  istuttamalla perhostoukkien ravintokasveja  luoden näin uusia  elinympäristöjä,  saaden samalla kaksinkertaisen ilon kauniista kukista ja perhosista. Lisäksi monilajinen istutus  pihassa edistää terveyttä ja vähentää allergioita. Näiden sivujen avulla voit suunnitella pihaasi  koko  kesän kestävän hyönteisiä ja lintuja houkuttelevan kukkaloiston. Tervetuloa perhos- ja mehiläiskasvien maailmaan!

 

logo_web_perhospuutarhuri_green_white.png

Tilaus- ja toimitusehdot

 
Sotkamon Taimisto Ky © 2018. All Rights Reserved.

Haku